Lauantai 15.8.2015. Maston nosto
Stettinissä olimme
jalkeilla jo heti aamusta, vaikka mastonnosto olikin sovittu vasta puolille
päivin. Tekemistä kyllä riitti, joten hyvä, ettei kaikki jäänyt aivan
viimetippaan, semmoistakin kumminkin sattui.
Ensin satamamestari Helmutilla oli
nosto kymmenen aikaan. Siinä Kapu auttoi veneisäntää, kun sen veneen muu
porukka näytti vain istuksivan varjossa ravintolan terassilla.
Kapu auttamassa mastonnostossa... |
Meidän vuoro
tuli sitten ajallaan. Kapu siirsi veneen nosturin alle ja niin aloitettiin. Me
olimme irrotelleet muka kaiken mahdollisen, jotta nosto sujuisi jouhevasti.
Vaan tulihan kuitenkin mutka matkaan. Helmutin piti rientää apuun, kun veneen
perässä olleen kannatustelineen pultit olivat juuttuneet kiinni ja teline piti
purkaa, kun masto oli jo kannatuksessa.
Vaan saatiinhan se seiväs lopulta
kunniallisesti pystyyn, vaikka sekä Kapu että Helmut hikoilivat hurjassa
helteessä. Mastonosturi oli käsikäyttöinen, köysien ja vaijereiden varassa
toimiva. Kyllä siinä satamamestari sai juosta ja vääntää kammesta toisenkin
kerran, ennen kuin masto oli paikoillaan veneessämme. Ilman lämpötila oli
reilun 30 astetta ja aurinko paahtoi varjottomaan rantaan. Ilman lämpöhalvausta
hommasta selvittiin, kiitos Helmut!
Illemmalla
tapasimme rannassa moottoripyöräilevän pariskunnan, jonka kanssa vaihdettiin
muutama sana. Mainitsivat nimekseen MC Dynastia ja Dementia...
Myöhemmin taivas
pilvistyi, vaan sadetta ei valitettavasti tullut ilmaa raikastamaan.
Sunnuntai 16.8.
Eilinen
urakka ja kuuma päivä aiheutti sen, että nukuimme kellon ympäri, vaan ei hätää;
ennätimme hyvin pyöräillä uudestaan kaupoille ja sitten viimeisen kerran tällä
reissulla Strassentankstellenille. Täytimme molemmat kanisterit (Kapun mielestä
hieman epäilyttävällä) biodieselillä ja onnistuimme ne taas pyörän tarakalla
tuomaan veneelle.
Ansaitun päivälevon
jälkeen kävimme syömässä viereisen marinan Tavernassa ja hyvää se oli ravintolaruokakin,
ei tarvinnut tiskata...
Possunniskaa... |
Näkymä Taverman varannalta marinaan... |
Maanantai 17.8.
Aamusta Kapu teki remonttia, eli vaihtoi vessan istuimeen uuden pumpun. Samalla hänen piti myös pestä joku putkenosa ja siinä hommassa olivat kynnet ja vanha tiskiharja omiaan.
Matkalla olimme nähneet mm. Stettinin ulkosatamassa jo oikein valtamerilaivoja, merimerkkien korjaajia ja merimerkkejä sekä telakan.
Puolen päivän maissa sanoimme hyvästit Stettinin marinalle ja
motoroimme kuuden mailin päässä sijaitsevaan Goclaw' n satamaan, jossa olimme käyneet kolme vuotta aiemmin. Satama oli muuttunut paljon. Kaksi pistolaituria oli tullut lisää aikaisempien (pelkkien) poijujen sijaan. Yritimme pohjoisreunaan erääseen poijuun, kun tuuli yllättäen painoi meidät poijun päälle. Siinä taistelimme tunnin verran ennen kuin pääsimme eroon poijusta. Hafenmeister jätti poijun pois käytöstä, ja ohjasi meidät itäreunalle sivukiinnitykseen, jotta emme tekisi kaikista poijuista käyttökelvottomia.
motoroimme kuuden mailin päässä sijaitsevaan Goclaw' n satamaan, jossa olimme käyneet kolme vuotta aiemmin. Satama oli muuttunut paljon. Kaksi pistolaituria oli tullut lisää aikaisempien (pelkkien) poijujen sijaan. Yritimme pohjoisreunaan erääseen poijuun, kun tuuli yllättäen painoi meidät poijun päälle. Siinä taistelimme tunnin verran ennen kuin pääsimme eroon poijusta. Hafenmeister jätti poijun pois käytöstä, ja ohjasi meidät itäreunalle sivukiinnitykseen, jotta emme tekisi kaikista poijuista käyttökelvottomia.
Tuohon väliin yritimme päästä... |
Yö meni siinä tukevassa kylkikiinnityksessä oikein hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti