Lauantai 11.7. Taas kanavan vaihto
Jätimme aamusella tämän viehättävän ja siistin Marina Alte-Fahrt Fuestrupin,
ja jatkoimme DEK –kanaalia eteenpäin kilometriltä 80. Ajoimme 28 kilometriä ja pian puolen päivän jälkeen oli aika vaihtaa kanavaa. Kapu ohjasti SeijMerin oikealle ja niin käännyimme Mittellandkanaalille itään. Täällä eivät sillat ole enää niin värikkäitä kuin aiemmilla kanavilla tällä viikolla.
Kilometrillä 13,8 oli ”uusi” marina, Recke, joka on perustettu 1998, kirjamme tiedot ovat vuodelta 1995. Joten emme tästä olleet alun perin tietoisia. Paikalla olimme jo ennen hafenmeisteria, vaan pian ravintola aukesi, saimme juodaksemme oluen ja satamamaksun maksettua. Kävimme kaupassa läheisessä kylässä fillaroiden, samalla tietenkin kirkossa, joka kyllä oli juuri menossa kiinni.
Menomatkalla kanavan varren kävelytiellä olimme syöneet puista kypsiä kirsikoita, vaan takaisin päin pyöräilimme hieman eri reittiä, joten emme enempää niitä kypsiä punamarjoja saaneet.
 |
| Marina Alte-Fahrt Fuestrupin Hafenbüro |
ja jatkoimme DEK –kanaalia eteenpäin kilometriltä 80. Ajoimme 28 kilometriä ja pian puolen päivän jälkeen oli aika vaihtaa kanavaa. Kapu ohjasti SeijMerin oikealle ja niin käännyimme Mittellandkanaalille itään. Täällä eivät sillat ole enää niin värikkäitä kuin aiemmilla kanavilla tällä viikolla.
 |
| Taustalla tulvaportti... |
Kilometrillä 13,8 oli ”uusi” marina, Recke, joka on perustettu 1998, kirjamme tiedot ovat vuodelta 1995. Joten emme tästä olleet alun perin tietoisia. Paikalla olimme jo ennen hafenmeisteria, vaan pian ravintola aukesi, saimme juodaksemme oluen ja satamamaksun maksettua. Kävimme kaupassa läheisessä kylässä fillaroiden, samalla tietenkin kirkossa, joka kyllä oli juuri menossa kiinni. Menomatkalla kanavan varren kävelytiellä olimme syöneet puista kypsiä kirsikoita, vaan takaisin päin pyöräilimme hieman eri reittiä, joten emme enempää niitä kypsiä punamarjoja saaneet.
Illalla ravintolassa oli grilli-ilta ja paljon väkeä. Jonotimme raikkaan salaattipöydän antimia ja sitten saimme lautaselle pihvin ja muutaman makkaran. Hyvää ja maukasta oli, vaikka maksoikin aika paljon…
Sunnuntai 12.7.15 Sateinen sunnuntai
Muutaman päivän aurinkoisen ilman jälkeen nyt oli sateinen aamu. Emme menneetkään ennen ylösnousua kirsikanpoimintaan, vaikka illalla olimme niin suunnitelleet. Nostimme siis polkupyörät veneeseen ja lähdimme sadevaatteisiin pukeutuneina matkaan. Eipä olleet maisemat kovin kuvauksellisia sateessa
eikä ollut nytkään matkaa kovin pitkälti, sillä 17 kilometrin köröttelyn jälkeen käännyimme Osnabrücken sivukanaaliin. Siellä kilometrillä 5,7 on kaksi veneklubia ja me kiinnityimme MBC Navicon laituriin Hafenmaisterin avustuksella. Koko päivän sadekuurot estivät meitä lähtemästä tutustumaan Hollagen kylään tai Osnabrückin kaupunkiin.
eikä ollut nytkään matkaa kovin pitkälti, sillä 17 kilometrin köröttelyn jälkeen käännyimme Osnabrücken sivukanaaliin. Siellä kilometrillä 5,7 on kaksi veneklubia ja me kiinnityimme MBC Navicon laituriin Hafenmaisterin avustuksella. Koko päivän sadekuurot estivät meitä lähtemästä tutustumaan Hollagen kylään tai Osnabrückin kaupunkiin.
Maanantai 13.7. Sade jatkuu
Koska aamusellakin satoi, yön sateen jalkeen, niin päätimme lähteä jatkamaan matkaa. Emmehän kuitenkaan lähtisi sateeseen turistikierrokselle Osnabrückiin. Niinpä jätimme laituripaikkamme ennen puoltapäivää ja jätimme poikkeuksellisesti sadekatoksen paikoilleen, jolloin meidän ei tarvinnut pukeutua sadevaatteisiin.
Suojana toimiva pressu on läpinäkyvää, kudosvahvistettua muovia, vaikka ei siitä juuri läpi näe. Totesimme sen hyväksi konstiksi, sillä koko päivän satoi, milloin kovemmin,, milloin tihuttaen. Näkyvyys oli ajoittain melko olematon, kilometrin päässä olevasta sillasta näkyi vain hahmo. Liikennettä oli melko paljon, vastaa tuli monia joki- ja tankkilaivoja sekä huvialuksia, meidät ohitti 2 laivaa. Kanavalla on 12 km:n nopeusrajoitus, me ajoimme noin 11 km/h ja silti laivat pääsivät ohi; mitähän nopeutta ne ajoivat?
Suojana toimiva pressu on läpinäkyvää, kudosvahvistettua muovia, vaikka ei siitä juuri läpi näe. Totesimme sen hyväksi konstiksi, sillä koko päivän satoi, milloin kovemmin,, milloin tihuttaen. Näkyvyys oli ajoittain melko olematon, kilometrin päässä olevasta sillasta näkyi vain hahmo. Liikennettä oli melko paljon, vastaa tuli monia joki- ja tankkilaivoja sekä huvialuksia, meidät ohitti 2 laivaa. Kanavalla on 12 km:n nopeusrajoitus, me ajoimme noin 11 km/h ja silti laivat pääsivät ohi; mitähän nopeutta ne ajoivat?
Päivän ajosaavutukseksi tuli 72 km, sillä aiemmin olleet marinat olivat meille liian matalia. MLK-kanaalilla kilometrillä 97 on Mindener Yacht-Club, jonka ilmoittautumislaituriin parin yrittämän jälkeen pääsimme kiinnittäytymään. Gasttätte Hafenblickissa on satamatoimisto ja sieltä meitä neuvottiin siirtämään vene paikkaa 11, koska ilmoittautumislaituriin ei sovi jäädä. Vaan eipä siirto onnistunut, vene jäi pohjaan kiinni muutamaa metriä ennen laituria. Kävelin takaisin ravintolaan kyselemään seuraavaa paikkaa, joka olisi paikka numero 3. Ja sinne Kapu sitten onnistuikin ajamaan veneen laituriin asti. Juuri ennen kuin saimme veneen kiinnitettyä, alkoi kova sade. Olimme ottaneet sadesuojan pois muutama kilometri ennen satamaan ajoa, koska satamaan ja laituriin sisäänajovaiheessa on nähtävä kunnolla joka puolelle. Joten saatuamme kiinnitysköydet paikoilleen, oli saatava nopeasti pressu takaisin. Kun homma oli valmis, olimme liki likomärkiä molemmat. En mennyt sateen takia ilmoittautumaan ja maksamaan laiturimaksua ennen kuin olimme syöneet ja tiskanneet. Kello oli silloin noin puoli kymmenen, ravintolan piti olla auki klo 22 asti, vaan ovet olivat kiinni, eikä missään näkynyt liikettä. Kiinni jäivät myös sosiaalitilojen ovat, koska emme olleet saaneet vessakoodia. Eipä sitten muuta kuin nukkumaan, kun nettikään ei oikein tahtonut toimia.
 |
| SeijMer Mindenerin laiturissa suurempiensa seurassa... |
Tiistai 14.7.
 |
| Lumpeenkukassa kuhinaa... |
Huomiseksi on ennustettu kuivempaa säätä ja me taidamme jatkaa matkaa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti